27.-29.6.2026 Turku (197)

Turku

Saavuimme alkuiltapäivästä helteiseen Turkuun keskelle keskiaikamarkkinoita. Kadut olivat pullollaan ihmisiä, kojuja, savun ja ruoan tuoksua.

Elävöitysleirillä Janne pääsi kokemaan miltä tuntui olla rangaitavana kaiken kansan edessä. 

 

Tallustelimme aikamme markkinahumussa ja kun helle alkoi ottaa voimille, pistäydyimme viileän Aboa Vetuksen kellariin tutustumaan vanhaa, maan alta esiin kaivettuun Turkuun. 

Ars Novan puolella kurkistimme Maija Tammen näyttelyn Hulda, Lilli ja torakka. Siellä lehvästöjen sekaan piiloutuneet eläinhahmot veivät meidät empatian kysymysten äärelle.  

Lähdimme valumaan autolle ja huomasimme Sibelius-museon, johon oli ihan pakkko vähän kurkistaa. Museo sijaitsi mielestämme todella rumassa rakennuksessa keskellä kauniita puutaloja. Nettisivuilla kerrotaan talon olevan yksi Suomen 1960-luvun modernismin omalaatuisimmista luomuksista ja se houkuttelee arkkitehtuurista kiinnostuneita vierailijoita eri puolilta maailmaa.  

Mietimme, miksi Sibeliuksella on museo Turussa. Liittyykö Turku jotenkin hänen elämäänsä? Sibelius-museo on Otto Anderssonin (Åbo Akademin ensimmäinen musiikkitieteen ja kansanrunoudentutkimuksen professori) luomus. Andersson pyysi Sibeliukselta lupaa käyttää hänen nimeään musiikkihistoriallisille kokoelmilleen. 

Museo markkinoi itseään sloganilla "talo täynnä musiikkia". Olihan siellää muutama piste, mistä pystyi kuulokkeilla kuuntelemaan jos vain olisivat toimineet. Eikö kenellekään ole tullut mieleen esimerkiksi laittaa Sibeliusta soimaan koko taloon.

 

 

Sibeliusmuseota vastapäätä löytyi huomiseksi suunnittelemamme kohde, mutta menimmekin sinne jo nyt. 

Ett Hem

 Turkulaisen liikemiehen Alfred Jacobsonin ja hänen vaimonsa Hélénen kotimuseo. Talo on sisustettu aikakautensa mukaisesti pariskunnan keräämillä huonekaluilla, taiteella ja tekstiileillä. Löytyipä joukosta joku Schjerfbeck, Edelfelt ja Gallen-Kallelakin.

Tässä välissä kävimme hieman lepäilemässä ja virkistäytymässä yöpaikassamme Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen omistamassa Meri-Karinassa Hirvensalossa. 

 Jäähdyteltyämme ajoimme takaisin keskustaan. Olimme onnistuneet saamaan pöytävarauksen Rosteriin ja kyllä kelpasi nautiskella. Eikä tarvinnut nälkäisenä poistua. Jaksoimme hädin tuskin lyllertää pienen kävelylenkin Aurajoen rannalla.

Majapaikassa vielä yritys mennä uimaan (jäi haaveeksi kun näimme veden)

 ja pieni tikkakisa. 

 Majapaikkamme vieressä sijaitse ekumeeninen taidekappeli, joka olisi ollut kiva nähdä sisältäkin. Ei onnistunut.

 

 

28.7.2026 sunnuntaina suuntasimme vielä parin kuntakäynnin jälkeen illan suussa Kakolanmäelle ja milläs muulla kuin kuuluisalla funikulaarilla. Tällä kertaa se toimi moitteettomasti ja kätevästi. Kakolan vanhat vankilarakennukset olivat upeita. Valitettavasti myymälä, panimo eikä paahtimo olleet enää auki. Jouduimme tyytymään ikkunashoppailuun.

Kakolassa on istunut aikoinaan kaikki Suomen "kuuluisimmat venkulat" mutta myös Irwin Goodman (sakkotuomiosta) ja Olavi Virrta (rattijuoppoudesta). 

Kakola on nimetty valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi. 

 

 

Sitten vielä ajelukierros Ruissalon tammilehtojen uumenissa. Se huipentui Ruissalon telakan alueelle, jossa nautimme makoisat artesaanipizzat ja salaatin pittoreskissa Pizzeria Zakéssa. 

 

 

Mahat pullollaan ajelimme vielä Hirvensalosta Kakskertaan ihan vain maisemia ihastelemaan. Löytyi hauska mutkainen ja mäkinen maalaistie. Aivan bongareiden lemppari. Kierrettiin Kakskerran keskellä oleva pitkulainen järvi ja poikettiin Brinkhallin kartanon pihalla. Sieltä ei valitettavasti tullut yhtään kuvaa. Kartanossa on kuvattu mm. Hovimäki-sarja ja nyt uusimpana Kerro kaikille-elokuva, joka saa Suomen ensi-illan syksyllä 2026. Tämä elokuva ilmestyy bongailureitillemme vielä myöhemminkin.