KuntaBongarit

Tämä onkin ensimmäinen yön yli retki tässä haasteessa. Nyt piti jo hiukan suunnitella reittiä tarkemmin ja miettiä mihin kuntaan yöksi ehdimme ja pääsemme.  Sipoosta, Söderkullasta löytyi mielenkiintoinen Joensuun tila. Tilalta löytyy yöpaikka caravaanareille, hotelli pikkuautolla matkaileville, asunto pidemmäksikin aikaa ja jopa päiväkoti. Joensuun tila on nobelin kemianpalkinnon 1945 saaneen Artturi Ilmari Virtasen (1895-1973) koetila ja on vieläkin saman suvun omistuksessa. Tilaa, sen alueita ja palveluita on kehitetty Artturin perintöä kunnioittaen. Hotellihuoneemme Martti sijaitsi tilan päärakennuksessa joka on rakennettu 1700-luvulla ja upeasti kunnostettu. Aamiainen oli koottu valion tuotteista (Artturi johti Valion laboratorioita ja tuotekehitystä lähes 50 vuotta) ja tilan sekä lähituottajien antimista. Mm. tilan omista omenoista tehty omenahillo oli vertaansa vailla. Artturilla oli tapana aloittaa päivänsä sanomalla " mitä uutta tänään ". Tämähän on hyvä motto se

 Porvoossa on tullut vierailtua useita kertoja. Joskus matkasimme sinne höyrylaiva J.L.Runeberginkin kyydillä. Tällä kertaa suunnitelmissa oli mennä vähän merta edemmäs kalaan ja haaveena siinsi Pellinki. Tosin se kävikin nyt mahdottomaksi kun ilta alkoi jo hämärtää. Päätimme siis mennä tutulla ja turvallisella. Eli suuntana kaunis, tunnelmallinen ja värikäs vanha Porvoo. Kaupat olivat jo sulkeneet ovensa ja katuvilinä hiljentynyt. Ravintoloihin olisi ollut hyvä tehdä pöytävaraus, koska jonoa oli yhä. Mahduimme kuitenkin vanhaan tuttuun Gabriel 1763:en raatihuoneen torin kulmaan ja nautimme loistavat pizzat.

 Uudenmaan maakunnasta löytyy pikkuinen Pornainen. Se on Helsingin seutuun kuuluvista kunnista se kaikkein pienin.  Pornaisten suurin kylä on Laukkoski, jossa asuu tämän hetkisen tiedon mukaan noin 400 asukasta. Siellä on kuvattu monen kotimaisen elokuvan ulkoilmakohtauksia, koska kylän jonka katsottiin muistuttavan pohjoiskarjalaista mäkimaisemaa. Ei ollut tarpeen lähteä merta edemmäs kalaan.  Löysimme kylästä Waltarin sillan. Ajelimme sillan pieleen pienen pientä mökkitietä pitkin.  Nykyisen sillan ovat rakentaneet pioneerit 1997. Eli kovin vanha kapistus se ei ollut. Samalla paikalla on kuitenkin ollut silta jo ammoisista ajoista lähtien. 1500-luvulta lähtien hallinnon tehostamiseksi ja armeijan liikkuvuuden turvaamiseksi oli tärkeää parantaa tieverkkoa ja pitää seilta läpi vuoden kulkukelpoisena. Laukkosken talonpoikia sakotettiinkin 1600-luvun puolivälissä sillan hoidon laiminlyömisestä. Nykyinen silta, kuten Laukkosken koulukin on nimetty kirjailija Mika Waltarin (1908-1979) mu

 Askolassa pääsimme hieman jaloittelemaan luonnon helmaan. Lähdimme etsimään  Hiidenkirnuja.  Parkkipaikalta kirnuille oli noin 500m:n kävelymatka. Hiidenkirnuja vartioi yllä oleva Hiisi. Askolassa on Suomen oloissa laajin, 20 hiidenkirnun esiintymä. Hiidenkirnu on kalliossa oleva lieriönmuotoinen kuoppa. Hiidenkirnut ovat syntyneet jääkauden jäätikköjen sulamisveden pyörittäessä isoa kiveä tai kiviä, jauhinkiviä eli pyörräkiviä, paikallaan, jolloin ne ovat kaivertaneet kallioon melko symmetrisiä ja sileäreunaisia koloja. Virran on täytynyt olla riittävän voimakas pitääkseen pienemmät kivet poissa, ja tarpeeksi korkea, jotta muut painavat kivet ohittaisivat syntyvän kirnun muualta virran syvemmistä kohdista eivätkä tukkisi syntyvää kirnua. Hiidenkirnujen syvyys voi olla useita metrejä. Monissa hiidenkirnuissa on edelleen jauhinkivi pohjalla.    Suurin alueen kirnuista on Jättiläisen kuhnepytty (kuva yläpuolella), joka on leveydeltään 4,2 metriä ja syvyydeltään peräti 10,3 metriä

 Myrskylän pikkuisesta keskustasta löytyi nelinkertaisen olympiavoittajan, kestävyysjuoksija   Lasse Virénin patsas.  Virén (synt. 1949) on toiminut myös poliisina sekä kansanedustajana. Virén voitti 5000:n ja 10 000 metrin juoksut Munchenin olympialaisissa 1972 (vaikka kaatui 10 000m:n juoksun puolivälissä) sekä Montrealin olympialaisissa 1976. Hän juoksi uransa aikana lisäksi maailmanennätyksen molemmilla matkoilla ja kahdella maililla sekä useita suomenennätyksiä.   Myrskylän kunnasta löytyy kattavat tiedot Wikipediasta. Pikkuruiseksi kunnaksi se tuntuu niiden perusteella olevan vilkas ja eläväinen. Esimerkiksi kesäisin järjestetään erilaisia siltajuhlia ja Myrskylä-tapahtuma, lisäksi kunta järjestää vuosittain toukokuusta kesän loppuun kestävän postilaatikkopyöräilyn, jossa pyöräilypostilaatikon ohittaneet voivat merkitä nimensä postilaatikossa olevaan vihkoon.

 Pukkilassa kävimme ihailemassa Naarkosken koskea. Kosken partaalla oli myös pienen pieni 0,8 megawatin tehoinen voimalaitos. Aikaisemmin alueella on ollut mm. sahoja ja mylly.   Ja taas kävimme katsastamassa myös kirkon. Tällä kertaa löytyi 1814 rakennettu puukirkko. Sisälle kirkkoon emme nyt päässeet.   

No mitä Mäntsälällä tehdään, kuka kertois sen? Kuka Mäntsälästä hyötyy, minä ymmärrä en Mäntsälä mielessäin Mäntsälä mielessäin Mäntsälä mielessäin On Mäntsälä mielessäin   Mäntsälän kirkko on rakennettu 1866. Sisältä kirkko oli valoisa ja ilmava. Kaunis kattokruunu sinne saatiin Koivisto-seuralta lahjoituksena kirkon kunnostuksen yhteydessä 1991. Kookas kullatusta pronssista tehty kattokruunu oli vuodesta 1903 saakka koristanut Koiviston kirkkoa. Kirkon lähettyviltä löytyi myös nälkävuosien 1866-68 muistomerkki. Jonkin tiedon mukaan Mäntsälän alueella on paljon muitakin muistomerkkejä, näille on jopa oma listauksensa wikipediassa "Luettelo Mäntsälän julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä",  mutta meidän oli jälleen aika jatkaa matkaa. No miten Mäntsälästä päästään, kuka kertois sen? Kuka Mäntsälää nyt kaipais, minä kaipaa en Mäntsälä mielessäin Mäntsälä mielessäin Mäntsälä mielessäin On Mäntsälä mielessäin   Kake Singers oli tätä mieltä aikanaan. Minkähän takia?

Kärkölä on pieni kunta Päijät-Hämeen maakunnassa, josta emme etukäteen tienneet yhtään mitään.  Kärkölästä on kotoisin mm. Helvi Sipilä (1915–2009, virkamies, varatuomari ja ministeri) ja Alli Paasikivi (1879–1960, Suomen tasavallan presidentin puoliso). Kärkölän punatiilinen kirkko edustaa tyyliltään uusgotiikkaa ja on muodoltaan länsitornillinen pitkäkirkko. Se on rakennettu 1889 . Kärkölästä löytyy myös kaunis 1900-luvun tienoilla perustettu englantilaistyylinen Huovilan maisemapuisto. Puistoon johtaa puiden reunustama Lemmenkuja. Kujan päähän tultaessa olimme kuitenkin vähän ymmällämme, koska alueelle vievällä portilla oli kielto. Rohkeasti kuitenkin ajoimme portista sisään puiston parkkialueelle. Kieltoja löytyi puistosta lisääkin mm. kielto liikkua siellä hevosilla. Puistossa sijaitsevat myös Huovilan ratsutilan päärakennuksen rauniot.  Carl Constantin Collin aloitti rakennustyöt vuonna 1909 mutta päärakennus jäi keskeneräiseksi ja siitä valmistui vain kivijalka.   Puiston halk

 Wikipedian mukaan Hausjärvi on saanut nimensä siitä, että  viikinkiajalla siellä on pyydetty majavia, joista on saatu haustetta. Hauste on majavan sukurauhasista saatua ainetta, jonka uskottiin parantavan sukupuolista kyvykkyyttä ja auttavan epilepsiaan, myrkytykseen ja sydän- ja verisuonitauteihin. Onneksi nykysin on ihan oikeitakin lääkkeitä näihin vaivoihin. Me ajattelimme käydä keskustan monopoli liikkeessä hakemassa illaksi pullon viiniä. Olihan nyt alkanut retkemme ensimmäinen yön yli retki tässä haasteessa. Vierailu liikkeessä ei sitten onnistunutkaan kaupunkilaisille hiukan hassujen aukioloaikojen takia.  Mommilan kylästä löytyi helmi. Mommilan kyläpuoti, kesäkauppa ja -kahvila sekä kyläkauppamuseo on täynnä nostalgiaa ja retroa. Itse kauppakiinteistö on rakennettu 1898 Mommilan kartanon mäelle. Kyläkauppamuseoon on kerätty rekvisiittaa ja tuotepakkauksia yli sadan vuoden ajalta. Osa tavaroista on saatu lahjoituksin. Kyläpuodissa panostetaan lähituottajien tuotteisiin ja tuo