KuntaBongarit

 Asikkalan Asikkalan puiset rattaat, puiset rattaat, puiset rattaat... Muistuipa vanha, lapsena laulettu biisi mieleen. Sitä rallattelimme matkalla kohti Vääksyn kanavaa. Kanava on nykyisin Suomen vilkkain veneilykanava joka yhdistää Vesijärven Päijänteeseen. Se on 1,3km pitkä ja matkalla on yksi sulku. Kanavan alueella on useampi kahvila, ravintola ja jopa oma panimo. 

 Jatkoimme matkaa täysillä vatsoilla kohti  Heinolaa.  Olisimme halunneet vierailla lintutarhoilla, mutta ne eivät olleet auki.  Löysimme Rantapuistosta Suomen suurimman puun.  Tämä Tsaarinpoppeli on istutettu Venäjän tsaarin siunauksella kauan sitten. Aivan tarkkaa ikää ei tiedetä, mutta sen arvellaan olevan 125-175 vuoden ikäinen. Puun tyvi on lähes 9m ja pituus viimeisimmissä mittauksissa lähes 35m.  Poppeli on nähnyt elämää ja selvinnyt mm. 1901 suuresta tulvasta, joka tuhosi kaikki muut puiston puut.  Kerrotaan, että tämän jälkeen puu sai tulvavedestä taikavoimat.

Iitissä    oli tauon paikka ja vatsa kurni jo sen verran, että ruokaa olisi saatava.  Löysimme hauskan kesäravintolan Kymijoen huomasta, Vuolenkosken Rantamestan.  Ei jäänyt nälkä! Heinäkuussa kävimme vielä Iitin kuntakeskuksessa Kausalassa jätskillä. Nyt on sääntöjen puitteissa tämäkin kunta bongattu.

 Orimattilan  Virenojalla sijaitsevalta Myllykulmalta on tehty Pohjois-Karjalan Enon ohella Suomen vanhimmat arkeologiset löydöt, ajoitukseltaan 9070–8670 eaa. Nyt paikalta löytyi myllyn raunioita ja kaunista maaseutumaisemaa.   

 Lahdessa  olisimme halunneet vierailla Salpausselän hyppyrimäillä, mutta tänään sattui olemaan suuri pyöräilytapahtuma, jonka vuoksi emme päässeet lähellekään mäkiä.  Niinpä suuntasimme kohti satamaa. Satamassa olikin sitten käynnissä pelastusoperaatio, jossa ripeä pelastuslaitos onnistui estämään matkustaja-alus M/S Kympin uppoamisen.  Me kuljeskelimme satamaalueen toisessa päässä kunnes lähestyvä ukkosrintama sai meidät hakeutumaan takaisin auton suojiin. 

 Kesän 2024 seikkailut alkoivat  Hollolan kunnasta .  Vierailimme näkkileivän, sahdin ja piimäjuuston pitäjässä Hämeenkoskella. Se liitettiin Hollolaan vuonna 2016. Ihailimme kaunista koskea ja sen rannalta löytynyttä Ruben Laguksen, entisen jääkärikenraalimajurin muistomerkkiä.  Hollolasta olisi löytynyt myös J.K. Paasikiven syntymäpaikan muistokivi, mutta nyt ei ihan pelkkä mainittu kivi saanut meitä liikkeelle.  Jatkoimme matkaa Hollolan kirkonkylään. Olisimme mielellämme vierailleet Hollolan vanhassa kunnantuvassa, mutta näin sunnuntaina se oli valitettavasti kiinni.  Hollolan keskiaikainen kivikirkko, Pyhän Marian kirkko sitä vastoin oli auki ja paikalla oli aivan super loistava opas, joka kertoi meille tämän kaksilaivaisen kirkon historiasta.  Saimme kuulla, että Suomessa on vain 3 kaksilaivaista keskiaikaista kivikirkkoa ja Sipoossa kävimmekin jo yhdessä niistä.  Kansantarinan mukaan kirkon olivat rakentaneet kaksi jättiläistä Hollo ja Martta.  Kirkko on kuuluisa lukuisista hyvi